Siisti äiti kattelee kauhulla kun tytär sinkoaa ruokaa lusikalla seinille, lätkyttää sitä kädellä pöytään ja pöydän alle, sylkee... Huoh. Kai tähän tottuu. Ja kai se tosiaan oppii. Kaikki pitää tosiaankin harjoitella.
Meilläkin poikasen kanssa oli tuossa vaiheessa ruokailu aika horroria. Vaan kun sitä aikansa sieti ja opetti hiukan siisteyttäkin, niin nyt kaikki sujuu melko mallikkaasti. Nykyään pyyhkii omatoimisesti kädet ja suunkin. Eli aika, aika ja aika.
Mä levitän sanomalehden aukeaman lattialle syöttötuolin alle. Siihen tippuu enimmät ja sen saa kätevästi kääräistyä sotkuineen kompostiin. Valitettavasti lapsi, tuoli ja pöytä on yleensä silti aika järkyttävässä kunnossa. Katja
Olen 30+ vaimo, äiti, kuvataiteilija ja kuvataideopettaja Tampereelta.
Kirjoitan ja kuvaan silloin tällöin ja mitä sattuu. Ei se ole niin tarkkaa.
Kommentit ovat kivoja!
karmiininpunainen@gmail.com
6 kommenttia:
Minä oon antanut ite syyä ja sotkea ja nyt (ikää se puolitoista) alkaa olla jo niin, että ei oo kauhean vakavaa, jos ruokalappu unehtuu :)
Nähhään hei pian!
Siisti äiti kattelee kauhulla kun tytär sinkoaa ruokaa lusikalla seinille, lätkyttää sitä kädellä pöytään ja pöydän alle, sylkee... Huoh. Kai tähän tottuu. Ja kai se tosiaan oppii. Kaikki pitää tosiaankin harjoitella.
Meillä tytsy jättää lusikan sivuun ja lappaa kädellä sapuskaa. Sotkua siitäkin syntyy aikalailla. Ei siis mitään vinkkiä ei.
Meilläkin poikasen kanssa oli tuossa vaiheessa ruokailu aika horroria. Vaan kun sitä aikansa sieti ja opetti hiukan siisteyttäkin, niin nyt kaikki sujuu melko mallikkaasti. Nykyään pyyhkii omatoimisesti kädet ja suunkin. Eli aika, aika ja aika.
Huoh ei kai sitten auta muu kuin pyyhkiä, pyyhkiä ja pyyhkiä. Ja käyttää kerni-liinaa.
Mä levitän sanomalehden aukeaman lattialle syöttötuolin alle. Siihen tippuu enimmät ja sen saa kätevästi kääräistyä sotkuineen kompostiin. Valitettavasti lapsi, tuoli ja pöytä on yleensä silti aika järkyttävässä kunnossa.
Katja
Lähetä kommentti