...tarvitaan Finlaysonin sloganin mukaan jotakin pehmeää. Olen kyllä yrittänyt tukea paikallista, mutta Finlayonin petivaatteet eivät hyvästä mainoslauseesta huolimatta ole pehmeitä! Pienen hypistelyn jälkeen sorruin taas Ikeaan: nämä Ikean Malou-pussilakanat on hurmaavan pehmeää, mutta silti lujan tuntuista kangasta ja ne näyttävätkin kivalta. Päädyssä on pienet muoviset nepparit, jotka estävät täkkiä luisumasta täkkipussista.
Lauantaiaamuna saa nukkua pitkään... ja perjantaina valvoa pitkään. Hulvattomat naapurimme soittivat meidät eilen kylään. Olimme juuri menossa jo nukkumaan, mutta ainahaan kylään mennään kun kutsutaan. Tunnin päästä olimme jo pyörähtelemässä naapureiden olkkarin lattialla ja kupissa kuohuvaa!
Ja keksittekö, mitä näistä voisi tehdä? Rintakoruja, pannunalustoja, päällystää niillä pöydän?
Seisoskelen päivittäin bussipysäkillä sekä välituntivalvojana tuulessa ja tuiverruksessa, joten satsasin kunnon toppikseen ja kyllä kanatti. On nautinto vetää tuo pehmeän untuvainen takki pakkasella päälle. Kaulukset saa mukavasti pystyyn=niskatyyny.
Kuumasta ja kivasta kesälomasta tuntuu olevan ikuisuus. Ja seuraavaan on vielä ikuisuus! Ripustin tuon viime kesänä Berliinistä ostamani kirjoitusalustan kodinhoitotilan lavuaarin ylle. Aamulla ja illalla naamaa huuhdellessa voin seikkailla mielikuvissani Berliinin kaduilla.
Mustat pallerot Aarikalta, hopeiset on H&M:tä. Huivi tarttui matkaan Vero Modasta. Se on ihanan suuri ja pehmeä ja siitä tulee mieleen Japanilaiset tussimaalaukset. Joskus tylsistä ketjumyymälöistäkin tekee kivoja löytöjä.
Tänään pompsahti postiluukusta yksi suosikkilehdistäni Olivia. En voi silti olla ihmettelemättä, miten kivassa lehdessä on aina niin tylsä kansi ja aina ihan samanlainen! Toinen lehti, jonka kestotilaaja olen, on Kodin Kuvalehti. Se on niin mukavan tuttu ja turvallinen, ihan kuin äidin kanssa juttelisi :) Imagekin meille on tullut jo vuosia. Muut sitte on ovat lyhyitä pätkiä tai irtonumeroita.
Tänä sateisena ja harmaan päivänä täytti elämäni valo vuosia. Kakku ei ollut kaunis, mutta ihan itse tekemäni. Tuttavan vinkistä kostutin kakkupohjan Pommacilla ja laitoin sisälle luumuhilloa ja tölkkiaprikoosia, kermaan sekoitin purkin rahkaa. Nopeasti kakku katosi vieraiden suihin. Tätä tehdään toistenkin!
Kutomakone on ollut käynnissä. Isot sukat isojalkaiselle isälleni, pienet sukat lähtevät postissa ystävän pienelle poikavauvalle. Lörtsyt taas löytyivät torilta ja ne tarjottiin ystävälle, joka kaipailee jotain savosta.
Ympärillä on tapahtunut niin ikäviä juttuja, että on vaikeaa olla iloinen tai edes neutraali. Melankolian puolelle meinaa väkisinkin lipsahtaa. Onneksi on viikonloppu ja saa levähtää. Ja onneksi on ihania ystäviä, joiden kanssa jakaa näitä, jotka jaksavat soitella tälle mörrikälle.
Jos lasagnelveyt loppuvat kesken, niin spagettia vaan kylkeen makaamaan. Lasagneeni tuli iso kesäkurpitsa, soijarouhetta, tomaattimurskaa, kolmen juuston ruokakermaa, porkkanaa, paljon kelta-ja valkosipulia, täysjyvälasagnelevyjä, ruukku basilikaa, pippuria, suolaa. 
Aika sotkuun ovat menneet nuo kuvataidekoulun muovailuvahat alemmassa kuvassa. Möykky on sen näköinen, että sillä on historiansa ja että kivaa on ollut! Meillä ei lapsena päiväkerhossa ollut kuin valkoista muovailuvahaa juurikin tästä möykkyyntymissyystä.
Ensimmäinen sellaiselta ihanalta, jonka en oikein edes tiennyt osaavan kirjoittaa! Ja toinen, tuo muotokuvani, piirretty ihan huomaamattani. Ja julkaistaan nyt täällä ilman tekijän lupaa. Toivottavasti emme nää oikeudessa HR!
