Tuonne Mikon pikku kaksioon Rautatienkadulle muutin punaisesta yksiöstäni. Muutto tapahtui jo muutaman kuukauden seurustelun jälkeen. Vaikka kaipaankin usein aikoja ja paikkoja, niin tuota asuntoa en juurikaan kaipaa, vaikka mukavaa meillä siellä olikin! Se vaan ei ollut ihan minun näköiseni asunto.Nyt asun sellaisessa kodissa, josta en halua koskaan muuttaa pois. Vanhana mummonakin aion tunkea rollaattorini kanssa tuohon pikku hissiin ja katsella keittiön ikkunasta Näsinneulaa kotipalvelun tuomaa velliä imuroidessani.
2 kommenttia:
On kyllä luksusta saada asua sellaisessa asunnossa, josta ei tarvitse/halua koskaan muuttaa pois.
Mulla ei ole koskaan ollut onni asua sellaisessa.
Upea tuo suuri taulu! Oletko itse tehnyt sen?
Lähetä kommentti