Hauskaa vappua!

 

Täällä ollaan viikko sairastettu kuumetta, mahatautia ja yhtä pikkuruista hamapaanalkua, mutta nyt ollaan terveinä jälkimmäistä vaivaa lukuunottamatta. Meidän piti alunperin lähteä vappua viettämään toiselle paikkakunnalle ja yöpyäkin siellä, mutta jätettiin väliin muiden yöunia ajatellen. Väkersin eilen jo perinteeksi muodustuneet foliorullat päähäni ja illalla tukkani tulee olemaan kuin vappuviuhka. Juhlistamme vappua ystävien bileissä käväisemällä koko perheen voimin. Vauveli täyttää tänään 7kk ja sai lahjaksi paketin pilkullisia ilmapalloja. Yhteen osui jo tuo hampaanalku ja kuului poks, mutta rohkea tyttö ei ollut millänsäkään. Nyt menen tekemään feta-perunasalaattia ja kuuntelemaan musiikkia. Hauskaa vappua! Toivotaan että huomenna paistaa!
Maalaus on muuten tytön ihanan kummitädin Evi Pauliina Pesosen maalaama. 

Neon-pinkki piristää

Hain varastosta Disco-Anja-niminsen maalauksen makkarin seinälle. Eilen tuli postissa COS:n ihana pitkä neule, jossa hauskana yksityiskohtana on pinkki vetska selässä.

Eniten maailmassa piristävät, enemmän kuin kaikki maailman pinkki yhteensä, ystävät. Ystäviä ovat ne, jotka soittelevat, vaikka tietävät että olen ollut monta päivää huonolla tuulella motissa täällä kotona. Voi kun itse aina muistaisi pitää muista huolta, vaikka olisi kuinka kiire (no nykyään en ole kovin kiireinen, sen voi huomata jo siitä, kuinka usein olen tänäänkin tänne kirjoittanut).

Arkisia asetelmia

 

 

 

 

 

Tai ei niitä kukaan varsinaisesti ole asetellut, joten olisiko oikea ilmaus arkisia jätelmiä. Kyllästyttää asetellut kuvat, joissa kaikki rönttö on rajattu pois. Kuvasin, millaiselta arkena kotona näyttää.

Luin muutama kuukausi sitten Vauva-lehdestä (Ennen kun tulin äidiksi, ihmettelin, kuka jaksaa lukea kyseistä julkaisua, mutta nyt luen sitä mitä suurimmalla mielenkiinnolla. En juuri enää muuta luekaan.), kuinka joku mies pyrkii kuvaamaan arkeaan mahdollisimman autenttisena. Mielenkiintoinen ajatus. Hänen mielestään juuri nuo arkiset kuvat tulevat tulevaisuudessa olemaan kaikkein kiinnostavimpia.

Valokuvaamisen kehitymisen myötä on tultu kauas siitä, jolloin valokuvaaminen oli harvojen ja valittujen etuoikeus. Varakas perhe meni ehkä jonkun merkkitapahtuman kunniaksi valokuvaamoon ja tökötti siinä kameran edessä liikumattomana ja hymyttömänä monen monta minuuttia kuvan valottuessa filmille. Nyt digikameroilla räpsitään kaiken aikaa ja kaikkialla. Muistan jonkun sanoneen, että ne vanhat kuvat, joita aikanaan piti epäonnistuneina, muuttuvat ajan kuluessa myös tärkeiksi ja kiinnostaviksi. Näinhän se on?

Kevätflunssaa

Täällä makoillaan sisällä kuin nuo jääkarhu ja pupu. Vauva on ensimmäistä kertaa kipeänä. Normaalisti käydään joka päivä jossain tai joku käy kylässä. Nyt huomaan, miten tärkeää ja mukavaa se onkaan. Pitkästyttää! Huvittaisi lähteä edes käväisemään ulkona keväässä.

Kevään ensipäivä

 

 

Viikonloppuna juhlittiin 12-vuotiasta kummityttöä. Oli ihanaa juoda kakkukahveja ensimmäistä kertaa tänä keväänä ulkona. Sankari oli itse valmistanut kookossuklaat juhlapöytään. Nam! Lahjaksi veimme persikan värisen vyön. Onnea vielä Anna!

Satakoot

Täällä odotellaan uudet kumpparit jalassa! Huomasin viime viikolla, että vanhat punaiset olivat molemmat rikki useammasta kohtaa, mutta onneksi löytyi heti uudet ihanat tilalle. Voisin vielä ehkä hankkia jotkut toiset nauhat näihin. Mustavalkoiset ehkä?

Perjantai

Perjantai toi ikäviä uutisia. Ikkunalle pääsiäiseksi tuomiin oksankäkkyröihin ilmestyi yllättäen omenankukkia. Ehkä ne muistuttavat, että kaikki voi vielä kääntyä parhain päin. Voimia Sinulle urhea rakas pikkuystäväni, jos luet tämän! Omenakukat ovat sinulle!