tiistai 30. lokakuuta 2012

Uneksimista unista

Ennen kun minusta tuli äiti, nukuin paljon. Rakastin nukkumista. Päivän aikana kaipailin jo sänkyäni. Tykkäsin mennä illalla suht ajoissa petiin ja nukkua aamulla pitkään. En voinut kuvitella, miten vähän lapsen tultua voisi nukkua. Haaveilen aamusta, jolloin saisi nukkua niin pitkään kun huvittaa, kääntää kylkeä ja jatkaa horrosta, syödä aamupala ja mennä sitten taas nukkumaan. Äitikaverini oli menossa hotelliin yhdeksi yöksi. Hän hehkutti viikkotolkullae etukäteen valkoisista lakanoista, muhkeista sängyistä ja katkeamattomista unista, jotka häntä hotellissa odottivat. Hän uhkaili nukkua aamulla siihen asti kun huone pitää luovuttaa. Näin hänet juuri ja kysyin, miten the hotelliyö oli mennyt. Hän oli heräillyt kaiken aikaa ja aamullakin silmät olivat auenneet jo ennen auringonnousua. Ehkä sitä ei enää osaisikaan nukkua, pelkään minäkin.

perjantai 26. lokakuuta 2012

Ei vielä talvi!

Perjantain puistokahvit juotiin lumisissa maisemissa. Talvi tuli yhdessä yössä. Hassun näköistä kun lumipeiton päällä on kullankeltaisi puiden lehtiä. Tuntuu että en ole vielä valmis talveen, tuskin syksyynkään. Anteeksi lumen ystävät, mutta toivon että tämä sulaa pois ja päästään vielä suihkimaan pyörällä sinne tänne tytön kanssa.

torstai 25. lokakuuta 2012

Treenit

Niin että kaikki pitää harjoitella. Hyviä vinkkejä sotkun minimointiin?

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Mutkat

Ostin näitä marketista kun toivat mieleen lapsuuden synttärikemut. No en ehtinyt päästä nostalgiatunnelmiin kun tiskikone muotoili mutkat suoriksi. Höh.

lauantai 20. lokakuuta 2012

Kylässä Jyväskylässä

Helsingistä matka jatkui kiskoja pitkin eilen Jyväskylään, joka on minulle tuttu kaupunki siitä, että olen suorittanut siellä opetusharjoitteluni. Meitä oli Jyväskylässä koolla kolme Hannaa lapsinemme. Toista kaimaani näen melkein viikoittain kotona Tampereella, toista Jyväskylässä asuvaa olen nähnyt viimeksi viitisen vuotta sitten. Hauskaa oli voi veljet! Kuvan nappasi lapsista vanhin. Huvittava sattuma tuo rivi Kånken-reppuja. Arvaa mikä on minun?

Helsingissä

Pakoilimme remppaa Helsingissä. Mies oli siellä työmatkalla ja me siipeilimme hänen hotellihuoneessaan. Mies oli varmaan ajatellut viettää illat katselemalla jalkapalloa ja juomalla pari olutta, mutta suunnitelmat taisivat mennä uusiksi meidän saavuttua.

Minusta oli ihanaa päästä vähän isompaan kaupunkiin tuulettumaan ja nähdä ystäviä, sekä tietenkin vähän kierrellä kauppoja, kahviloita ja näyttelyitä. Ylempi kuva on räpsäisty Tennarin aulasta. Kävimme katsomassa Nanna Sutta siellä. En ihan lämmennyt näyttelylle, mutta kannatti käydä tietenkin.

Alempi kuva on jonkun sushi-baarin ikkunasta. Olen oppilaiden kanssa maalaillut lasille saippua-guache-sotkulla, mutta mietin, että voisi kotonakin tempaista jotain valkoista talveksi ikkuinoihin.

maanantai 15. lokakuuta 2012

Remppa osa II

Kesäinen putkiremppa ei mennyt ihan putkeen. Juuri meidän asunnon kohdalla jokin meni pieleen, joten remppa jatkuu. Ollaan rempan keskellä sekä välillä paossa siellä täällä. Kuulemisiin!

lauantai 13. lokakuuta 2012

Lauantain suosikki

Hämeenpuiston Eurooppalaisen ruokatorin creps-kahvila. Suosittelen myös toast-annosta samassa putiikissa. Hmm. Molempia herkkuja voisi varioida kotikeittiössäkin. Erityisen hyviä olivat vuohenjuusto-aurinkokuivattu tomaatti-hunaja-toastit. Nam.

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Juoksee liukkaiden lehtien päällä

Keskustasta Lapinniemeen ja takaisin kulkee vakiojuoksulenkkini. Pikku tihkusade ei haittaa kun on coretexiä ja windproofia päällä. En olisi vielä viime vuosituhannen puolella voinut uskoa (osaltaan tämä johtui epämukavista peruskoulun liikuntatuntikokemuksista,sittemmin siitä, että eihän taideopiskelija/taiteilija vaan VOI harrastaa liikuntaa), että joskus lenkki tulee olemaan päiväni kohokohtia, tai että liikuntaa voisi kaivata. En kuitenkaan sano nauttivani liikunnasta. 

Kuvat on räpsäisty kännyllä ja niihin on lisätty "kesäilta-efekti".

tiistai 9. lokakuuta 2012

Omaan sänkyyn

Viikko sitten maanantaina yksvuotisneuvolassa sanottiin, että olisi syytä alkaa nukuttamaan tyttöä omaan sänkyynsä, ei meidän sänkyymme. Olimme epäluuloisia: mitenkähän se sinne muka nukahtaa ja jos nukahtaisi, niin auttaisiko se tytön jatkuvaan yöheräilyyn?

Nyt viikon ajan tyttö on silitelty omaan sänkyynsä ja kuin ihmeen kaupalla hän on nukahtanut sinne suht pian ja huutamatta, ja mikä vielä parempaa: nukkunut lähestulkoot heräämättä aamu kuuteen asti. Voi kun tämä jatkuisi. Olo alkaa piristyä päivä päivältä ja ihanaa huomata, että silmäpussit eivät välttämättä jääkään pysyvästi lerpattamaan tuohon poskille. 

maanantai 8. lokakuuta 2012

Kipi kipi ja tömps

Viikonlopusta alkaen kaikki meidän perheessä kävelevät. Tyttö otti ensimmäiset askeleensa ihan yhtäkkiä ja niitä todistamassa sattui olemaan joukko sukua. Liikuttavan näköistä köpöttelyä, joka yleensä päättyy huojahdukseen, joka johtuu kävelijän itsensä raivokkaasta ablodeeraamisesta.

lauantai 6. lokakuuta 2012

Kolmannet ykköset

Jo kolmas sunnuntai kun juhlimme yksivuotissynttäreitä. Ensiksi oli Reinon, sitten meidän tytön ja tänään Olavin juhlat. Meillä kotona juhlista muistuttaa terhakkaasti katossa vielä pysyvä ykköspallo. Numeropalloja saa Tiimarista. Isä meni satavuotisjuhlille ja harkitsi ostavansa kaksi nollaa tämän ykkösen kaveriksi, mutta suunnitelma kariutui, sillä hän oli matkassa junalla ja ratikalla.

Omena-ansa, törkeän hyvää!


Ainekset12 annosta

Pohja
4 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1 dl juoksevaa tai sulatettua margariinia

Puoleen pohjataikinasta lisätään
1 prk (150 g)vaniljajogurttia
1 muna

Päälle
1/2 l omenakuutioita (Granny Smith)
2 tlk (à 250 g)maitorahkaa
1 tl vanilliinisokeria
1 dl sokeria
3 munaa

Pinnalle
1/2 pohjataikinan muruseosta
Vaihe 1
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon juokseva margariini. Jaa seos kahteen osaan ja sekoita toiseen puoleen taikinasta jogurtti ja kananmuna. Kaada se puoli taikinasta, johon jogurtti on lisätty, piirakkavuokaan (halkaisija vähintään 30 cm ja korkeus 4 cm).
Vaihe 2
Kuori ja kuutioi omenat. Ripottele omenakuutiot pohjalle. Mausta rahka sokerilla ja vanilliinisokerilla. Sekoita rahkan joukkoon kananmunat. Levitä rahkaseos omenakuutioiden päälle. Ripottele pinnalle loput pohjataikinan muruseoksesta.
Vaihe 3
Kypsennä 200-asteisen uunin alatasolla noin 40 minuuttia. Tarjoa jäähtyneenä.

Leipurina toimi Herra Karmiini. Kakku tarjoiltiin vaniljasoosin kanssa jälkkäriksi vieraille. Päääruokana oli punajuuripastaa. Hyvää sekin!

Kun satelee voi tupajumittaa rauhassa

Kauniilla säällä tuntuu syylliseltä olla sisällä. Kun sata, saa olla ihan luvalla sisällä vaikka koko päivän.

torstai 4. lokakuuta 2012

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Syyskranssintekoa

Pikku ystävät tekivät pienet kranssit, minä vähän isomman. Pääosassa ovat minikokoiset oikeat omput. Toivottavasti eivät ihan heti nahistu tuossa ulko-ovessamme.

maanantai 1. lokakuuta 2012

Yksivuotisjuhlintaa

Nyt hän on sitten virallisesti taapero, ei vauva. Toisaalta haikeaa. Toisaalta taas tytöstä alkaa olemaan jo seuraa ja on hienoa seurata hänen kasvuaan ja kehitystään. Juhlat sujuivat mukavasti. Oli herkkuja ja ystäviä. Lahjaksi tyttö sai muiden ihanien muassa tuon kivan pienen tuolin, jonka isäni oli nikkaroinut. Siinä on tänäänkin istuskeltu polleana tuon tuostakin. Liikuttavaa.

Lauantaina juhlimme miehen kanssa viidettä hääpäiväämme (puuhääpäivää nimeltään) syömällä ravintolassa. Pohdimme mennyttä vuotta, joka on ollut kaikista vuosista erilaisin, rankin, mutta hienoin.

Tänään maanantaina oli paluu sateiseen arkeen. Yksvuotisneuvolassa tyttö sai kolme rokotusta ja kotona hänelle sattui kaatumishaaveri. Ilta on ollut kiukkuinen. Nyt taidan tehdä rääppiäislautasen itselleni ja katsella telkusta jotakin kivaa.

Viikonloppu maalla osa II


Syksytunnelmia täällä, missä vietettiin kesän ainoa helteinen viikonloppu. Kiitos isäntäväelle. Oli taas niin mukavaa!

Siskolla