keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Juoksee liukkaiden lehtien päällä

Keskustasta Lapinniemeen ja takaisin kulkee vakiojuoksulenkkini. Pikku tihkusade ei haittaa kun on coretexiä ja windproofia päällä. En olisi vielä viime vuosituhannen puolella voinut uskoa (osaltaan tämä johtui epämukavista peruskoulun liikuntatuntikokemuksista,sittemmin siitä, että eihän taideopiskelija/taiteilija vaan VOI harrastaa liikuntaa), että joskus lenkki tulee olemaan päiväni kohokohtia, tai että liikuntaa voisi kaivata. En kuitenkaan sano nauttivani liikunnasta. 

Kuvat on räpsäisty kännyllä ja niihin on lisätty "kesäilta-efekti".

3 kommenttia:

Heidi kirjoitti...

Ihan samoin tuumaan minä!! Lenkkeilystä ja hölkkäilystä on tullut henkireikä, lenkkeilen täällä 20km sinun lenkkireitiltäsi. Ja vasta sellaisia 5km lenkkejä, mutta saan siitä sellaisen olon että mikään liikunta ei ole tähän asti yltänyt samaan. Ja oon opetellut juokseen vasta tänä vuonna :) Nyt harmittaa kun niin flunssa meinaa jyllätä ettei ole pariin viikkoon päässyt.

ruusunmarja kirjoitti...

Muistan kun juteltiin joskus kävelylenkillä kanssasi tuosta, "ettei" taiteilija "voi" harrastaa liikuntaa ;) Huippua, että kuitenkin rikot rajoja! Ja kaikki urheilu tosiaan on mukavampaa kun on välineet kunnossa. Mukavia syksyisiä lenkkikelejä!

Karmiini kirjoitti...

Heidi juoksu on justiin niin kätevää kun sitä voi tehdä missä vaan, saa happea, siihen ei mene niin paljoa aikaa ja se on halpaa! Ja viis kilsaa on ihan hyvä lenksu! Äkkiä hus flunssalle!
Ruusunmarja hauskaa että muistat. Kiitos hyviä lenkkisäitä sinnekin!