Toisen lomapäivän eksoottiset herkut esittelyssä.
Olispa muuten omituista jos oma kihlakuva(?) koristaisi suklaarasian kantta! Oli muuten hyviä suklaita: makuina hasselpähkinä-, mustikka- ja puolukkanugaa. Laitimmaiset oli ehkä vähän kruunun mallisia.
tiistai 8. kesäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
12 kommenttia:
Oooo! Mistä löytyi suklaatia?
nami mitkä herkut siellä :)
Pitäiskö järkätä Den kungliga Bröllop -kisastudio? Mä oon ainakin ihan haukkana silloin.
Hertta anoppi toi suklaarasian tuliaiseksi Tukholman maratoniltaan.
Hipsu rasia on nyt tyhjä, mutta säästettävähän se on. Olivat kyllä hyviä! Olisihan se aika häväistys jos prinsessan hääkonvehdit olisivat kämäsiä halpissuklaita!
Hr arvaa kuka on juuri silloin Italian auringon alla? No kai sielläkin häät näkyy? Pakkohan ne on nähdä!
mmm, suklaata. konvehdit näyttävät vastustamattomilta!
Oij herre gud! :)
Juu nämä olivat konvehtien aatelia! Nuo laitimmaiset oli vähän kruunun muotoisia!
oo. mistä löytyi manolo-kokis?
Manolo-colan anoppi oli saanut likkojen lenkiltä. Se on tollanen söpö lentokonekoko!
toi kola oli varmasti pahaa, kun on niin epäterveellistä. t. anna
Tuota minäkin mietin! Että jos oma lärsä koreilisi suklaarasiassa, olisihan se näky! Kävin Tukholmassa viikko ennen häitä; olihan sitä naamatavaraa melkoisesti!
Ihanan värikäs tämä blogisi! Ja Mika Piiroisen mekko oli ihana päälläsi (väärin päinkin ;) ). :)
Minun naamani suklaarasian kannessa toimisi varmaankin myyntiä järruttavana, kansanterveydellisenä tekona :)
Kamalaa olisi muuten nähdä oma hääkuvansa astiapyyhkeessä, tahraisessa ja ruttuisessa. Oma hääkuva kun on melkeinpä pyhä itselle. Olikohan vielä Victoria ja Daniel tiskirättejäkin myynnissä, mietin?
Kiva että pidät väreistäni ja mekosta nurinpäin, Rilla!
Lähetä kommentti