Munat on tehty vanhalla kunnon ilmapallo+silkkipaperi+liisteri+pulloväri-tekniikalla. Enpä muistanutkaan, miten paljon huvia teineille tuottaa sana muna. Ohjeistaessani tätä työtä sain kerrankin tuntea itseni hauskaksi ihmiseksi porukan kieriessä naurusta lattialla.
Eilinen Maritta Kuula oli muuten aivan upea, vaikka harmittikin artistin puolesta, sillä paikalla oli vaivaiset parikymmentä kuuntelijaa.
keskiviikko 31. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Hienoja munia! Tulee itsellekin opettaja-ajat mieleen. Kotiäitivuosia kertynyt siihen päälle aika lailla, mutta jonain päivänä taas..
Joo, muna naurattaa. Ja jostain syystä myös sana pilli..
Ekaa kertaa muuten täällä kommentoimassa, muutaman hetken jo seuranneena. Kaunis ja inspiroiva on blogisi!
Moikka Maijanmaja!
Kiitos kiitos! Mukava kuulla, että seuraat blogiani!
Ai Sinullakin on kokemusta muna-huumorista! Oppilaat olivat kuolla nauruun kun ohjeistin, että liian suuri muna voi räjähtää, pientä on hakalaa käsitellä ja että keskikokoinen on paras! Ja että aluksi pitää piirtää luonnos omasta munasta. Voi sitä riemun määrää!
Lähetä kommentti