lauantai 26. tammikuuta 2013

Piirrä piirrä

 Yritän piirtää yhteen näyttelyjuttuun. Tekisi mieli laittaa piirroksen taakse isolla lisähuomautus, että tämä ei ole ollenkaan sellainen kuin haluaisin sen olevan. Minun käteni on ruosteessa ja lisäksi päälläni kiipeiltiin koko ajan, välineitä vietiin juoksujalkaa ja kiljuen pois juuri kun olisin tarvinnut niitä, hiuksiani väritettiin, paitani sisään tungettiin kyniä...
Piirrellessäni mietin taas, miten hienoa olisi, jos jaksaisi pitää piirrospäiväkirjaa, piirtää joka päivä edes jotain. Ties montako kirjaa olen aloittanut, mutta...

5 kommenttia:

Liivia kirjoitti...

Otin työhuoneen vuokralle vuodeksi kun tyttöni oli 2. Sitä jotenkin erehtyi kuvittelemaan olevansa hyvinkin tuottelias kun oli äitiysaikaa. Tosiasiassa tyttöni loi ison pinon taidetta, minä sain aikaiseksi kaksi maalausta. Siinä sivussa hän istui villapöksypyllynsa märkään öljyväripalettiini....ym ym. Onneksi siitä kaikesta on kivat kuvamuistot.

Hän on kasvanut, ja suloinen!

elina kirjoitti...

parhaimmat tuherrukseni ovat kenties niitä, joilta kukaan ei odota mitään. En edes minä itse. Taidanpa vaihtaa alaa. :) Sulta nyt tulee aina priimaa!

Sanna kirjoitti...

Heh, kuulostaa aika tutulta meinigiltä, paitsi että en maalaa, mutta kotona voisi sanoa, että oikeasti meidän muoviastiat ei ole aina tässä keskellä lattiaa jne.

Minulla on blogissa sinulle tunnustus!

T. Sanna, joka lukee blogiasi säännöllisesti, mutta ei ikinä kommentoi.

HannaKarmiini kirjoitti...

Liivia ihan kuin muistaisin tuon villahousu-episodin. Nyt saat jo varmaan aika rauhassa maalailla?
Kohta minunkin L on jo iso tyttö. Tule käymään ja katsomaan meitä sitä ennen?
Elina kun piirtää spontaanisti, on viiva vapaata ja sen voi katsojakin aistia. Sitten kun oikein yrittämällä yrittää, tulee usein kökköä eikö niin?
Ja toisen omat on yleensä parempia kuin omat. Omia katsoo kriittisemmin ja niihin kyllästyy heti.
Sanna muoviastioilla taitaa olla tapana ottaa jalat alleen :) Ai kiitos tunnustuksesta! Menenpä heti katsomaan. Ja kiva kun käyt täällä.

Liivia kirjoitti...

Voi tulisin niin mielelläni (ja vielä tulenkin!), satun elämään juuri niin ärsyttävän kiireistä vuotta, ettei aikaa yhtään mihinkään, tuntuu että elämän täyttää kokonaan työ.