Lähdimme Ikeaan katsomaan uutta sohvapöytää. Vanha on edellisten asukkaiden jätelavalle heittämä ja meidän sieltä pelastama. Siinä oli isoja lommoja, joita peittelimme tuolla isolla Iittala-vadilla. Ihastuimme Stockholm-sohvapöytään, mutta mietimme, että se ei ehkä sovi meille ja olimme vielä matkassa bussilla.
Ikea-kierroksen lopulta samainen pöytä huuteli meille löytönurkasta ja voi miten halvalla! Ystävät sattuivat juuri kurvaamaan Ikean pihaan farmarillaan, joten pakkohan se pöytä oli ostaa ja ystävän auton perälle nostaa (siis wau mikä riimi).
Kotona pöytä näytti tosi raskaalta ja tunkkaiselta. Harmitti, sillä löytönurkkatuotteilla ei taida olla palautusoikeutta. Pari päivää pöytää katseltuamme keksin yhdistää sen kannen ja vanhan jalat. Lopputulos on paljon ilmavampi!
Meillä ei vaihdeta verhoja kesäksi vaan taulu. Tämä on osa isompaa sarjaa, jonka nimi on Ketä kiinnostaa hopeareunukset. Omaa tuotantoani siis.
4 kommenttia:
Ai että mä tykkään sun tekemästä taiteesta! Voisin ottaa tai ostaa nuo vaikka nuo molemmat!
Näyttää tosi kivalta ja pirteältä teillä ja tuosta pöydästähän tuli ihan mainio! Ja sun maalaukset on ihan super!
Aivan upean hauska taulu, josta tulee heti hyvälle fiilikselle!
Ja pöytäkin näyttää hyvältä.
Ai kiitos Minna! Jos oikeasti kiinnostaa niin laita meiliä niin kerron lisää. Tuo vihreä on alessa ;)
Kiitos Saija! SUN maalaukset on super! Tehdäänkö vaihtikset?!?
Kiitos Kultsin kämppä. Minulle on tärkeää, että maalauksissani on postiivinen fiilis. Kiva että se välittyy muillekin samalla tavalla!
Lähetä kommentti