torstai 12. tammikuuta 2012

Iltojen iloksi




Jospa tätä ihastelemalla illalla uni tulisi ihan huomaamatta pikkuiselle? Iltanukuttaminen on nimittäin aika operaatio. Hyviä vinkkejä otetaan ilolla vastaan!

Kuutiot on muuten taiteltu pahvista. Harmi että en hoksannut ennen taittelua skannata niitä. Voisi tulostella tukevammalle pahville lisäkuutioita ja vaikka väritellä ja kuvioida niitä. Vai suuttuisikohan mobilen suunnittelija tästä?

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Iltanukahtamisongelmat kai vähän kuuluvat asiaan. Meillä on niitä myös ollut aina ajoittain - ja sitten yllättäen lapsi onkin alkanut jäädä suosiolla omaan sänkyyn unta odottamaan. (Nyt on tosin taas vaihe, että jää sänkyyn, mutta kohta alkaa kuulua paljaiden jalkojen läpsytys...).

Tuo voi siis olla vaan joku vaihe, joka menee ohi. Tai sitten: selkeät iltarutiinit, onhan lapsi väsynyt muttei yliväsynyt?, imunukahtamisesta irtipääseminen jossain vaiheessa jne.

Meillä myös yhdessä vaiheessa selvästi nukahtamista häiritsi, jos syömisestä ei ollut kulunut tarpeeksi aikaa. Pidennettiin 'iltapalan' ja nukutuksen väliä, mikä auttoi. Mutta nämä on kaikki toki niin yksilöllisiä.

Niin ja tuolle meidän kohta kaksivuotiaalle pitää hokea sellaisella lempeän päättäväisellä äänellä, että 'x menee nyt nukkumaan'. Toimii jollain tasolla toistaiseksi.

sanna matilda kirjoitti...

Alkuunsa meilläkin oli kovasti ongelmia, kun syliin nukahtaneita siirrettiin omaan sänkyyn ja siellä he sitten havahtuivat vieraasta paikasta ja pärähtivät itkemään. Monen kuukauden helpotus koitti, kun mies iltapesujen ja pusujen jälkeen keksi vain jättää suojattinsa sänkyyn unta odottamaan. Ja sehän toimi, kuukausia! Siellä he nukahtivat kaikessa hiljaisuudessa. Kunnes... siinä puolen vuoden iässä alettiin vaatia hyssyttelyä ja muita kommervenkkejä. Ja kun noita on kaksi, sitä helposti sortuu kaikennäköiseen, jotta olisivat hiljaa ja edes toinen nukahtaisi... 1.1. meillä lopetettiin öiset maitotarjoilut, kun alkoi mennä ihan mahottomaksi, tyttö vaati kolmeakin pulloa yössä, ensimmäistä peräti jo 00.30, vaikka pienempänä nukkuivat jopa 5-7 asti ilman maitoa. Parina yönä sai tyynnytellä T-O-D-E-L-L-A vihaista neitiä, sittemmin on mennyt jo helpommin, herätessä tarjotaan vettä, tarvittaessa vaihdetaan vaippa ja laitetaan takaisin sänkyyn. Sitten kun nämä yöt menevät hienosti, pureudutaan taas tuohon nukkumaanmeno- ja nukahtamisprobleemaan...

Peurankello kirjoitti...

Hih, mieleeni tulee muuuta harmaa hius...Neljännen lapsen kohdalla yhäkin aina aika ajoin sormi suussa. Mutta on huomattu, että jos on lähdetty kädestä pitämis ym. linjalle=ei hyvää seuraa, ainakaan meidän kohdalla. Teidän pikkuinen on vielä pieni, joten varmaankin tilanne kehkeytyy ajan kanssa. Imetätkö? Pieni ei taida enää nukahtaa siihen, vai? Voimarutistuksia sinne:)

Peurankello kirjoitti...

Vielä: mobile on niiin sinun näköinen:)

Tiinakaisa kirjoitti...

Tervetuloa nukahtamisen / nukuttamisen ihmeelliseen maailmaan! Nimim. "kokemusta on". Jutskataan kun nähdään. EN jaksa kirjoittaa aiheesta ;)

Tiinakaisa kirjoitti...

Ps. Paitsi sen verran täytyy mainita, että kyllä se on alkanut ajan myötä helpottumaan. Kaksi vuotta menty vähän niin ja näin ja jos joku ilta erehtyy luulemaan, että menipäs helposti niin jo seuraavana mennäänkin jo ihan toisin :D

Imetyksen lopettaminen syksyllä muutti asiaa ja nykyään ne iltarutiinit, kirjat yms on tärkeitä. Ennen vain se titu.

Karmiini kirjoitti...

Neuvolan täti pelotteli, että ei saa missään nimessä nukuttaa tissille, ei saa nukuttaa syliin ja paha perii jos illalla menee lastaan kärryihin nukuttamaan. Syynä on se että lapsi tottuu nukahtamaan näin?!?

Tädin mukaan tissille nukahtanut vauveli pitää nostaa sänkyynsä siten että tämä havahtuu hereille ja tajuaa että hänet on laitettu omaan sänkyynsä. Ja sitten vaan silitellään lapsi uneen. Ei oikein toimi meillä! Pitääkö vaan hylätä neuvolan neuvot ja antaa nukkua tissittelyn jälkeen? Tuskin se lapsi rippikouluikään saakka sitä iltamaitoa vaatii?

Anonyymi kirjoitti...

neuvolan neuvot on hyviä mutta ei toimi kaikille. se on myös yllättänyt, kuinka erilaisia ja erilailla ehdottomia neuvoja neuvolantädit antavat, kun kavereiden kanssa on kokemuksia jaettu. itse nukutin tissille molempia lapsia puolivuotiaiksi, koska se säästi kaikkien hermoja ja aikaa. sitten pikku hiljaa pulloon ja siihen silittelyyn, kun lapsi jo hahmottaa sen nukkumaanmenon itekin selvemmin. Tsemppiä!

Viljamin Puoti kirjoitti...

Nukutin aikanaan esikoisen ja nyt myös tämän toisen tissille ja siirsin nukkuvana omaan sänkyyn. Se vaan on toiminut meillä parhaiten. Kun esikoiselta jäi iltatisuttelut pois (+1v) niin sitten laulettiin poika uneen. Nykyään (2.5v) nukahtaa omaan sänkyyn kun iltatoimien jälkeen toivotetaan hyvät yöt. Oma lämmin ja turvallinen unipussi on mukava myös.

Tiinakaisa kirjoitti...

Neuvolan tätit ne pelottelee milloin mistäkin! Eikä tosiaan toimi sama kaikille. Meillähän M 1,5 v nukahti tissille, kun se oli kaikista mukavin ja helpoin tapa ja ei nostettu omaan sänkyyn vaan samassa sängyssä nukuttu kaikki (jos olis nostettu, niin olis havahtunut heti ja hetken päästä hereille ja siinä ei mitkään silittelyt auttanu, pahensi vain). Ja sitten kun vierotettiin, niin meni muutama päivä, että oppi nukahtamaan viereen (ilman tuttipulloja tai tuttia). Nyt nukahtaa kirjan jälkeen ja aina vain nopeammin.. ajan kanssa ;)

Liivia kirjoitti...

Onpa kiva mobile!

Mutta voe voe noita nukkumisongelmia. Kuullostaa liiankin tutulta. Toivon tosiaan että ohimenevää, eikä sun tarttis liittyä zombie-äitien kerhoon.

Karmiini kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Karmiini kirjoitti...

No teidän rohkaisemana taidan unohtaa terveyhdenhoitajan mielipiteet ja nukutan vauvan tissille meidän sänkyyn! Tulen sitten tänne itkemään jos vieroitus ei aikanaan toimikaan :)

Kasvatusneuvot on mutkikas juttu. Suoritettuani kasvatustieteen tutkinnon arvostukseni kasvatustieteeseen romahti ;) On kamalaa kun oppilaan vanhemmat, monen lapsen äidit tai isät, kysyvät neuvoa kasvatusasioista. Kyllä se on niin että käytäntö on näissä jutuissa se paras opettaja.

Oletteko muuten seuranneet lehdistä Anna Wahlgreniä koskevaa jupakkaa? Vilkuilin juurikin pari viikkoa sitten ko kirjaa ja päätin olla lukematta sitä. Ärsytti!
Laitan kirjaa koskevan HS:n linkin tähän alle:

No teidän rohkaisemana taidan unohtaa terveyhdenhoitajan mielipiteet ja nukutan vauvan tissille meidän sänkyyn! Tulen sitten tänne itkemään jos vieroitus ei aikanaan toimikaan :)

Kasvatusneuvot on mutkikas juttu. Suoritettuani kasvatustieteen tutkinnon arvostukseni kasvatustieteeseen romahti ;) On kamalaa kun oppilaan vanhemmat, monen lapsen äidit tai isät, kysyvät neuvoa kasvatusasioista. Kyllä se on niin että käytäntö on näissä jutuissa se paras opettaja.

Oletteko muuten seuranneet lehdistä Anna Wahlgreniä koskevaa jupakkaa? Vilkuilin juurikin pari viikkoa sitten ko kirjaa ja päätin olla lukematta sitä. Ärsytti!

http://www.hs.fi/kulttuuri/Kasvatusguru+Anna+Wahlgrenin+tyt%C3%A4r+syytt%C3%A4%C3%A4+%C3%A4iti%C3%A4%C3%A4n+julmuudesta/a1305553261331

Liivia kirjoitti...

Tissiin nukahtaminen oli meillä ainoa tapa, jolla saatiin edes vähän unta äidin ja lapsen kaaliin. Mutta vauva heräsi heti, kun hivuttautui hänestä irti. Kirosin maan ääriin tutin kelpaamattomuuden. Tutin jos olisi huolinut, olisi elämä ollut varmasti helpompaa.

Vieroitukset on tietysti yksilöllisiä, mutta rohkaisuksi voin sanoa, että meidän tissimaakari irtosi kertaheitolla. En meinannut uskoa todeksi, kuinka helposti se kävi.

Luin minäkin Wahlgrenin tyttären valituksista. Äidin kirjakin on luettu, ja sanoisin että mielenkiintoinen opus, jollei pidä sitä minään oppaana.