Kun eilen palasimme Pohjanmaalta, oli vanha posliinikukkani alkanut kukkia ihan ensimmäistä kertaa. Lisäksi palmuvehkaan oli tullut kaksi suurta uutta oksaa ja yksi tunnistamaton kasvinreppana oli alkanut kasvattaa kummallista pitkää antennia. Kukat ovat viihtyneet kun olimme poissa! Paitsi parvekekukat, joita tuulet ja sateet olivat koetelleet.
Tästä tuli meileeni Silläaikaa kotona. Se on Tamperelaisen taiteilija Katri Monosen installaatio. Se on kotia kuvaava tila, jossa ihmisten poissa ollessa tapahtuu kummallisia: Viemäreistä ja lavuaareista alkaa kasvaa pitkiä hiuksia, taulujen kuvat muuttuvat, kattokruunun varsi venyy lattiaan asti, kirjojen sisällöt muuttuvat, tapetit pullistuvat ja niiden väleistä alkaa pursuta jotain punaista...
2 kommenttia:
Äidilläni kukkii mummuni posliinikukka. Se kukki jo lapsuudessani mummulassa. Sama kasvi. Ihmeellinen.
Posliinikukka kuuluu mummolaan! Nyt tajusin, että nuo tuossa kuvassa ovat vasta nuppuja. Tänään ne aukesivat ja pienet kukat olivat sisältä tummanpunaisia!
Lähetä kommentti