lauantai 27. marraskuuta 2010

Lauantaiaamun tunnelmaa

Lauantaiaamuna saa nukkua pitkään... ja perjantaina valvoa pitkään. Hulvattomat naapurimme soittivat meidät eilen kylään. Olimme juuri menossa jo nukkumaan, mutta ainahaan kylään mennään kun kutsutaan. Tunnin päästä olimme jo pyörähtelemässä naapureiden olkkarin lattialla ja kupissa kuohuvaa!

4 kommenttia:

Maija kirjoitti...

Ihana tuo mustavalkoinen emalikulho! Haluaisin just tommottisen! Onko peritty vai ostettu?

HannaKarmiini kirjoitti...

Peritty äidin kaapista! On justiin hyvän kokonen kulho moneen hommaan! Siinä on muuten jotenkin samaa henkeä kuin noissa Maija Louekarin jutuissa.

Anonyymi kirjoitti...

Spontaanit kekkerit ne parhaita ovat, ehdottomasti! Pitäisi kyllä itsekin. Kekkeröidä spontaanisti siis :D

HannaKarmiini kirjoitti...

Juu oon tullut siihen tulokseen, että mitä enemmän kekkereitä odottaa, sitä todennäköisemmin ne ei ole kummoset kemut! Odotukset ei aina kohtaa todellisuuden kanssa. Toisaalta juuri odottaminen on kivaa.