sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

Ehkä vaikuttavin monumentti


Holokaustin muistomerkki on kokemuksellinen monumentti, sillä sen "sisälle" pääsee kävelemään. Kivet tuovat mieleen hautakivet tai vankityrmät. Monumentti muuttuu eri suunnista lähestyttäessä, sillä kivien korkeus muuttuu ja sitä myöten myös valo vaihtelee.

Toinen ajatuksia herättävä muistomerkki oli tämä natsien vainoamien homojen muistomerkki. Suuren kiven sisällä on kurkistusikkuna, josta näkyy video, jossa kaksi poikaa suutelevat toisiaan. Paikalla oli paljon turisteja kuvaamassa itseään, kuten kuvassa näkyy.


Berliinin lähihistoria on vertaansa vailla Euroopassa. Muurista on vielä pieni pätkä jäljellä ihmeteltävänä. Kuvassa olevat jalat eivät ole omani. Hankalat jalat omaavana kyllä käytän kaupunkilomilla rumahkoja, mutta ah niin jalalle sopivia Ecco-sandaaleja, joilla jaksaa talsia aamusta iltaan. Berliinissä oli muuten melko kuuma: 38 varjossa. Näin kuumaa siellä ei ole ollut 50 vuoteen! Huh ja puh!

3 kommenttia:

Hipsu kirjoitti...

Oi waude! Minäkin tahtoisin tutustumaan tuohon Holokaustin muistomerkkiin. Ihan kuin joku labyrintti :).

hr kirjoitti...

Aika uskomaton tuo Holokaustin muistomerkki, kuin tietokonegrafiikkaa!

Karmiini kirjoitti...

Labyritti tuli myös mieleeni Hipsu, vaikka rakennelma etenikin selkeissä riveissä, Saksassa kun ollaan :)
Hr joo se näyttää ihan epätodelliselta tuossa ja muissakin kuvissa. Vähän kuin joku tietsikkapeli.