Lapsuudenkodissa osa II

Veljen entisen huoneen seinällä roikku Trabant-maalaus vuodelta 2001. Se on ensimmäinen ja luultavasti viimeinen automaalaukseni. Idea tuli muistaakseni Unkarin matkalta. Auton katolla on 18 kakun kynttilää liimattuna.

Lapsuudenkodissa

Vanhempani asuvat edelleen lapsuudenkodissani. Vanhan huoneeni seinää peittää varhaistuotantoni. Siinä alla yleensä täällä vieraillessamme nukumme. Tänään ja eilen fasaanikukko pihamaalla herätti meidät kiekaisullaan.

Huoneen ovea koristavat nämä veljen tyttöjen tekemät aakkoset. Huone on toiminut heidän leikeissään koululuokkana. Huoneeseen on ilmestynyt lasten tavaroita ja pöytää täyttävät isän taimiviljelmät. Maalauksiani löytyy täältä vähän joka huoneesta. Tämä voisi toimia kotigallerianani.

Vihreitä

Tiesittekö, että luonnossa (paljaalla silmällä havaittavia/erotettavissa olevia) vihreän sävyjä löytyy noin 2000. Se on enemmän kuin millään muulla värillä. Vihreän näkökyky on nykyihmisellä surkastumassa käyttämättömyyttään. Samoin sinisen näkökyky etenkin suurkaupungeissa asuvilla.

Terveiset kotiseudultani pohjanmaalla. Ollaan täällä viikonloppua viettämässä. Tänään on on tehty pihahommia, syöty hyvin ja otettu pitkät päiväunet. Leppoisaa ja mukavaa!

7 aamua

...kesälomaan! Kesäaamuissa on muuten hieno tunnelma.
Tällä viikolla olen katsonut ehkä 1000 kuviksen työtä ja antanut toistasataa arvosanaa. Kuvaähky! Parsamunakas tölkkiparsasta ei muuten ole hyvä eikä myöskään kaunis ruoka!

Maanantain muotiextrassa maxi-mekot

En kovin mielelläni kuljeskele lyhyissä hameissa tai shortseissa, joten olenkin erittäin iloinen siitä, että maxi-mekot ovat taas muodissa. Ei sen puoleen, että seuraisin orjallisesti muotia, mutta nyt niitä on hyvät valikoimat kaupoissa! Selailin tänä sateisena maanantaina nettikauppojen tarjontaa, ja tilasin nämä kaksi ihanaa maxia pahamaineisesta, nimikirjamiani kantavasta halpaketjusta. En ole muuten koskaan aikaisemmin ostanut vaatteita neittikaupasta! Olivat niin halpoja, että hävettää! Eivät varmastikaan ole mitään reilun kaupan kamaa!
Kuvat H&M nettikaupan sivuilta

La la lauantai

Aamupäivällä testasin Laukontorin Kahveli-kahvilan uuden ystävän Pippuri-vauvan ja HR:n kanssa. Nyt toriltakin saa hyvää mokkaa! Ostin torilta uudet parvekekukat Plantagenista haettujen surkeiden pelargonioiden tilalle. Enään en kyllä osta Plantagenista mitään. Kaikki sieltä ostamani kuolee tai ainakin kovasti yrittää.

Voitteko kuvitella: juoksin eilen likkojen lenkin maratonia harrastavan anopin ja hänen maraton-ystävänsä kanssa. Ajattelin, että vaan hölköttelemme siellä tungoksessa, mutta seurueeni kirmasikin heti joukon kärkeen ja hyvää vauhtia juoksimme 10km ja vielä päälle 3km lisälenkin. Kauhukuvassani lyllersin helteessä Pyynikin mäkiä keuhkot siitepölystä korahdellen, mutta ihan hyvin jaksoin, eikä anopin tarvinnut kantaa minua maaliin! En ole ehkä ihan tuon tyyppisten tapahtumien ystävä, mutta kun anopilla oli ylimääräinen vapaalippu tapahtumaan ja sää oli kaunis, niin ajattelin, että miksipäs ei. Melkeen kaikkea voi kokeilla!

Ihanin piha

Tätä hurmaavaa taloa ja pihaa katselen joka päivä bussin ikkunasta. Olisi niin ihanaa istua tällaisina lämpiminä iltoina tuossa puutarhassa ystävien kanssa, grillailla ja kilistellä. En silti koe mitään omakotitalo-tai puutarhakuumetta. Tuo pikku parveke ja pari kukkalaatikkoa siinä riittää aivan mainiosti. Näkymä voisi tosin olla vähän kauniimpi parvekkeeltamme. Edes yksi puu voisi olla näköpiirissä, edes latva :) En usko että koskaan tulemme muuttamaan omakotitaloon. Kerrostalossa on mukavan helppoa asua.

Eilen valkoista, tänään vihreää parsaa

Olen luullut, että parsan keittäminen on jotenkin vaikeaa puuhaa, tai että tarvitaan ainakin parsakattila. Näin ei kuitenkaan ole. Nippu parsaa pestään, leikataan vähän jalkaa poikki, raaputetaan vähän kovaa pintaa kuorimaveitsellä pois, laitetaan parsat ihan tavalliseen kattilaan ja keitetään suolatussa vedessä 1-5 minuuttia riipuen parsan paksuudesta. Näitä ohuita keitettiin 3min. Vesi valutetaan pois ja päälle nakataan reipas lusikallinen aitoa voita. Voi veljet että on hyvää!

Parveke

Parvekekalut on tuotu kellarista ja putsattu. Vielä pitäisi öljytä ne. Parvekkeen lattia on pesty ja ensi viikolla saamme siihen isän tekemät lautaritilät vai miksikä niitä oikein kutsutaan? Yhden puxipuun ja muutaman pelargonian olen jo hakenut perveketta koristamaan. Lähiviikkoina ne saavat seurakseen keijunmekkoja, murattia ja ehkä vielä jotain muutakin. Sitruunapuu on tuotu parvekkeelle tekmään kuolemansa loppuun. Ei se taida näin pohjoisessa viihtyä.
Tänään syötiin ensimmäistä kertaa parvekkeella. Tuuli on lämmin kuin ulkomailla!

Hellettä, sittepölyä ja savua ilmassa

Ihanaa kun on hellettä ja vapaata! Ikävää sen sijaan on, että helleaallon ansiosta koivut tuprauttivat mahti satsit siitepölyä ilmoille. Vaikka olen napsinut yliannostuksen antihistamiinia, olo on aika tukala. Keskustan ilmanlaatua heikentää myös keskustorilla eilen roihinnut tulipalo. Ehkä Tampereen hienoin/arvokkain kerrostalo roihusi. Sääliksi käy sitä, joka unohti puhdistaa rasvakeittimen (mikäli palon syy on se). Muutama viikko sitten ihastelmimme netissä asuntoja, jotka tuosta palotalosta olivat myynnissä. Ne olivat ylimpään kerrokseen rakennettuja todellisia luxus-huoneistoja. Nyt nekin on pilalla. Lehdessä luki tänään, että vanhoissa taloissa on epämääräisiä "täytteitä", jotka saattavat roihahtaa vauhdilla. Mitähän meidän talo sisältää, aloin heti miettiä?

Sadepipo tuli vaikka paistaa

Pyöräytin trikoosta mustan myssyn, johon aplikoin (onko tämä oikea termi?) tilkuista pisaroita. Tänään pitkästä aikaa paistaa ja on lämmintä! Sadepipon ansiota? Työpäivä oli sellainen, että nyt on lähdettävä juoksulenkille, jotta tiukka pinna löystyisi. Loppuviikko onkin vapaata. Ihanaa!

Nimpparionnittelut Lotalle!

Tällainen nimpparitervehdys meni postissa kummitytölleni Lotalle! Kerrankin huomasin moisen suuren merkkipäivän! Sunnuntaina soitin viisivuotiaalle Lotta-tyttölle ja kysyin, mitkä ovat hänen kolme lempiväriään. Lotta luetteli heti: lila, sininen ja vihreä. Eikö ihan varmasti pinkki, meinasin kysyä? Kortti on Kandinskyn.

Trikootilkkutehtailua

Väriopit kaulalla

Näin taidetäti merkkasi miehensä

Vielä muutama tilkku on jäljellä, joten jatkoa luvassa sarjalle

Onnea äidit! Etenkin omani!

Ikävä kyllä en päässyt juhlimaan äitiä paikan päälle, sillä olen aina vaan flunssassa. Lähetin äidille toki kortin, mutta mielelläni olisin ojentanut sen äidille kukkien kera, halannut ja keittänyt oikein hyvät kahvit. Minulla on ihana äiti. Parasta hänessä on, että hän ymmärtää aina ja kaiken. Hänellä on myös hyvä huumorintaju. Hän on hauska. Viihdyn äidin seurassa. Ammatiltaan äiti on kirjastonhoitaja, mutta nyt eläkeläinen. Hän lukee paljon. Kun olin lapsi, äiti luki minulle varmastikin koko Seinäjoen kaupunginkirjaston lastenkirjat läpi. Kiitos äiti siitäkin!

Ihastu keväiseen Suomeen!

Pieni kotimaan lomamatkasi taittuu vaivattomasti nostalgisella Länsilinjojen 70-lukubussilla, joissa purkka penkillä on ikävän yleinen yllätys. Matkasta uupuneena voit virkistäytyä Hämeenkyrön matkahuollon hurmaavalla terassilla, jossa on ripaus Kaurismäki-filmiä. Terassilta on esteettömät näkymät aitoon suomalaiseen puutarhaelämään. Hämeenkyröstä voit jatkaa matkaasi Ikaalisiin. Vanhan matkahuollon vessa on sinänsä nähtävyys filmitähtien kuvineen ja kattokruunuineen. Matkahuolto sijaitsee Hotelli Ikahovin talossa. Ikahovissa voit valita yösijaksesi sviitin kuuluisan näyttelijän mukaan. Alla kuvia Sophie Loren-sviitistä, jossa kerran vietimme ikimuistoisen miniloman. Eksoottisempaa kohdetta saa hakea! Uugh!

Aarre

Sain viikonloppuna tämän mehevän aarrearkun. Sormet syyhyävät päästä ompelemaan näistä herkullisen värisistä trikootilkuista! Ehkä jo ensi viikolla esittelen trikooluomuksia täällä!

Sohvaviikko

Tämä viikko on mennyt töissä sohvaa kaipaillen ja iltaisin siinä makaillen. Kevätflunssa ja allergiat on ikävä yhdistelmä!

10v. juhlat osa II

Sankarin veli oli pukeutunut juhlapaitaansa, imuroinut lattiat ja puhaltanut ilmapallot.

Jopa minun mieheni sekä (kuolemaa tekevä) huonekasvi oli koristeltu!

10v.

Kummityttöni A juhli viikonloppuna pyöreitä vuosia. A on siskoni tyttö ja minulle melkein kuin oma. Olen hoitanut häntä tosi paljon ja pienemäpänä hän kutsui minuakin äidikseen ja piirsi minut heidän perhepotrettiinsa. Hän rakastaa juhlia ja näitä synttäreitä on valmisteltu pitkään ja huolella! Kylläpä muuten 10 vuotta kului nopeasti!