Ystäväni sai sunnuntaina ylipuhuttua minut seurakseen mustikkaan. Kun pääsimme perille mustikka-apajille räjähti uudesta pyörästäni kumi (jonka pyörän esitteen mukaan piti olla luodinkestävä. Mikä pettymys!) Vetisessä metsässä kulkiessamme olin kaiken aikaa huolissani että raskaana oleva ystäväni kellahtaa mättäältä ison mahansa kanssa. Kun olimme keränneet noin 0,5 l marjaa, alkoi rankkasade. Talutin pyörän kotiin. Koko mustikkasaalis on tässä jäätelön kanssa tarjoiltuna. Kuvassa vilahtaa uusi pöytäliina. Olen vahakankaan ystävä, inhoan kangasliinan pyykkäystä ja silittämistä, vaikka ne kauniimpia olisivatkin.
5 kommenttia:
Kyllä vahakangaskin on kaunis! Ja estettinen nautinto ainakin oli taattu melkoisen reissun jälkeen - hienosti sopii mustikkapylpsyt liinaan!
Rengas puhki, raskautettu ystävä, märkä metsä ja heikko saalis, eipä käy kateeksi...
Noh, onneksi on komia vastuuki johon mustikat istuvat kuin jäätelöön.
Ens sunnutaina uusiksi, eiks je:)
Kurvaan mieluummin torille!
Hieno kangas, rimmaa oikein kivasti mustikoiden kanssa! Ei se mitään, vaikka koko saalis on tuossa. Saitpahan aikaiseksi hienon kuvan ja postauksen niiden eteen nähdyllä vaivalla! :)
P.S. Kantsis varmaan yrittää reklamoida "luodinkestävän" renkaan puhkeamisesta! Ette te varmasti kuitenkaan sotatoimialueella pyöräilleet... vai olisiko joku katkera maanomistaja haulikkoineen puolustanut marjamättäitään... :D
Heh, huvittaa Sanna Matilda tuo jälkikommenttisi. Nyt kumi on paikattu, joku terävä oli puhkaissut sekä ulko että sisäkumin.
Lähetä kommentti